Keskisuomalainen kertoi hiljattain, että Keski-Suomen ainoa turvakoti Jyväskylässä on usein täynnä. Viime vuonna yli 60 väkivallan uhkaa kokenutta ihmistä jouduttiin ohjaamaan muihin kaupunkeihin.
Turvakoti on paikka, johon tullaan silloin kun koti ei ole enää turvallinen. Avun täytyy olla saatavilla nopeasti ja riittävän lähellä. Kriisin keskellä myös toimiva arki – tuttu koulu tai työpaikka – voi tuoda turvaa niin lapsille kuin aikuisillekin.
Keski-Suomi on laaja maakunta ja yhden turvakodin varaan rakentuva palveluverkko on haavoittuva. Olisikin perusteltua tarkastella mahdollisuutta lisätä turvakotipaikkoja tai perustaa toinen turvakoti nykyisen rinnalle.
Tarve turvakotipalvelujen vahvistamiselle on tunnistettu myös valtakunnallisesti. Myös tasa-arvovaltuutetun tuoreessa kannanotossa on korostettu tarvetta turvata turvakotiverkoston riittävyys koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa ”Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2026–2033” korostetaan väkivallan uhrien palvelujen saatavuuden parantamista ja turvakotipalvelujen kehittämistä.
Väkivallan juurisyyt ovat usein monimutkaisia. Taustalla voi olla esimerkiksi mielenterveyden haasteita, päihteiden käyttöä, köyhyyttä tai opittuja käyttäytymismalleja. Siksi ihmisten hyvinvointiin ja tukeen tarvitaan toimia monella tasolla.
Ennaltaehkäisyllä on keskeinen merkitys. Perheiden varhainen tukeminen, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä väkivallan katkaisuohjelmat ovat keinoja, joilla voidaan ehkäistä tilanteiden kärjistymistä.
On totta, että hyvinvointialueilla on tällä hetkellä kova talouspaine. Talouspaineista huolimatta ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava.
Samalla on varmistettava, että turvakotipalveluja on riittävästi ja apu on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan. Turvakodit ovat se paikka, johon tullaan silloin kun tilanne on kriittinen. Niiden riittävyydestä ei voida tinkiä.